Hengissä ollaan yhä edelleen, vaikkakin oikein mukavasti kipeänä. Piti tääkin tulla taas hyvään saumaan, kun em varmaan puoleen vuoteen ole sairastellut! Jennikin jännästi samoissa tunnelmissa (välimatkaa meillä on siis noin 1,5 tuntia junalla), ja kuulemma Rimpekin Suomen päässä. En tiiä miten tää on teleportaantunut kaikille kolmelle :D
Arki on kuitenkin lähtenyt ihan mukavasti rullaamaan tätä kipeilyä lukuunottamatta, oon vihdoin tavannut kaikki tytöt ja ai että mä voisin adoptoida näistä jokaisen. Tanskalaiset lapset on vaan jotenkin niin sulosia, tottelee kun jotain käsketään tekemään (riippuu varmasti hyvin paljon kasvatuksesta...) ja muutenkin kertoo ihan mielettömästi kaikesta vaikka just ollaan tutustuttu. Yhden tytsyn kanssa tehtiin jo yhdessä ruokaa eilen, siinä vasta on muuten tanskalainen junior master chef. Tyyppi on jotain kahdeksan ja siinä mä seison tyyliin silmät pyöreenä kun toinen pistää hihat heilumaan keittiössä. Ja ruuasta tuli hyvää, kaikki tykkäs kovasti! Aina vähän jännittää kokkailla ulkomailla, kun esimerkiks tanskalaiset on kovin isänmaallisia ja jotkut on tosi skeptisiä uusien ruokalajien kokeilussa. Onneks tää perhe tuntuu olevan avoin uusille ruokaelämyksille!
Mä en yhtään muistanut vaihtovuodestani sellaista pikku seikkaa, että täällä syödään oikeestaan vaan kolme ateriaa päivässä. Aamupala, lounas ja päivällinen. Mut vähänkin paremmin tuntevat varmaan tietää, että mä kuolen nälkään täällä. Aattelin huomenna mennä ostamaan jotain (terveellistä) välipaloja tosta lähikaupasta, kun oon saattanu lapset kouluun. Luulen vähän että se mun viimekertainen +10 kilon manaatoituminen johtu siitä, että mä söin huonoja välipaloja, tyyliin Nutellaa ranskanleivän päällä tai jotain muuta yhtä ravitsevaa. Tällä kertaa mä pitäydyn täällä muutenkin vaan ruikkarissa (vaikka tanskalainen ei oo yhtään niin hyvää kuin suomalainen), ja pysyn kaukana ranskanleivästä.
Tästä viikonlopusta on tulossa varmaan kohtalaisen kiireinen kun kaikki neljä tytsyä on kotona, mutta ens viikonloppuna mulla on peräti kolme vapaapäivää! Silloin voi olla että otan suunnaksi Jyllannin ja meen tapaamaan Jenppaa ja tanskalaisia kavereita joita en oo ikuisuuteen nähnyt. <3
Ainiin, tänään oli niin ihana kun käytiin hakemassa ton perheen iskän kanssa hänen kaksi tytärtään koulusta ja meillä oli perheen parikuinen koiranpentu mukana, niin saatiin tietysti iso joukko innokkaita lapsia ympärillemme saapuessamme koulunpihalle. Mä siinä sitten näytin lapsille kuvia Manterosta ja Pepanderista ja ne oli ihan intopinkeinä ja ihmeissään kun mulla oli niin pieniä koiria Suomessa. Ja eräs poika kysyi sitten että mistä mä oon kotosin, ja kun vastasin että Suomesta, niin hän totesti että havaitsikin jonkinlaisen aksentin siinä mun tanskankielessä. Ja sitten eräs ylisöpö tyttö, ehkä noin kuusvuotias, kehu mun tanskaa kovasti ja kysäisi sitten kovin tuttavallisesti että onko mulla poikakaveria :'D Olin ihan et awww joo sori ei oo! Olis muuten varmaan halunnu että näytän kuvan siitäkin. Nää on kyllä vaan niin luppanoita nää lapset täällä.
Nyt mun on ihan pakko alkaa nukkua jos tältä tukkoisuudeltani edes unta saan, mut huomenna olis aikainen herätys ja muutenkin päivä täynnä touhua. Päivän kuvituksena sitten otoksia juhannuksesta (jep, hyvä Julia, nyt mennään jo syyskuun loppua pikku hiljaa...) kun mulla ei nyt täältä pöndeltä oo oikein mitään näytettävää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti