Elafonissin paratiisiranta oli sellainen paikka, että sinne saapuessamme pysähdyin vaan tuijottamaan sen tajutonta kauneutta haavi auki. Vaikka oon kerran ollut Thaimaassakin, en mä ainakaan sielläoloaikanani nähnyt mitään vastaavaa. Mitenkä tota paikkaa nyt oikein kuvais sanoin? Täysin kirkasta, vaaleanturkoosin väristä vettä silmänkantamattomiin ja paikoin vaaleanpunertavaakin hiekkaa. Hiekan väri muodostuu jostain vanhoista koralleista ja simpukankuorista, jos nyt oikein ymmärsin. Tässä nyt taas tällainen pienimuotoinen kuvapläjäys, mutta kuvat ei todellakaan kerro koko totuutta. Jos joskus suuntaatte Kreetalle, niin tätä paikkaa ette voi missata!
Matka tonne oli muuten ihan hirvee, mentiin sellasella jättibussilla pieniä ja erittäin kapeita serpentiiniteitä jossain rotkojen reunalla... Näin
lievästi aika helkkarin vahvasti korkeanpaikankammoisena mun oli pakko pitää silmät kiinni tai yrittää katsella jonnekin ihan muualle kuin sinne rotkon pohjalle...
Mut tässä nyt niitä kuvia :)
Ja vielä loppuun terkut erään beduiinikärpäsen levitaatioharjoituksista...
Iloiset illanjatkot kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti